Lissabonin sopimuksen tultua voimaan suurin osa poliitikoistamme katsoo olevan itsestään selvää, että Suomea edustaa EU-kokouksissa vain pääministeri. Tätä ei kiukutteleva presidentti Halonen halua myöntää, vaan hän Arja Alhon sanoin "pitää päänsä ja änkeää taas EU-kokoukseen".
Alhon mukaan "alkaa olla kyse jo laittomasta menosta".

Aika vahvasti ja rohkeasti sanottu Alholta.
Huomattavaa on, että mediasta suuri osa yritti vaieta Alhon näkemyksistä ja esimerkiksi Ilta-Sanomat kiirehti Eero Heinäluoman suulla jo kauhistelemaan, että kyse alkaa olla presidenttiin kohdistuvasta työpaikkakiusaamisesta. Just joo.

Mikä ihmeen hinku Halosella on ylipäätään änkäytyä EU-kokouksiin? Mitä erityistä lisäarvoa hän siellä kuvittelee Suomelle tuovansa? Onko noin vaikea luopua vallan pienemmistäkin murusista? Antaisi pääministerin hoitaa rauhassa hommansa ilman kiusallista kahden soppalautasen seremoniaa joka helkutin kokouksen aikaan.

Pääministeri saa tehtäviinsä valtakirjansa eduskunnalta eli kansalta käytännössä joka päivä, Halosen valtakirja on tarkistettu viimeksi monta vuotta sitten tiukassa äänestyksessä, jonka tulos tänään olisi ihan toinen. Se valtakirja ei enää oikeuta häntä Lissabonin sopimuksen jälkeen työntymään puoliväkisin Eu-pöytien ääreen. Ymmärtäisi viimeinkin jäädä vaikka Tamminiemeen kaitsemaan kissojaan tai jotain.

Eikö presidentti todella oikeasti älyä antaa periksi edes silloin, kun siitä olisi kaikille osapuolille vain pelkkää etua? Halosen änkeäminen EU-kokousten soppajonoon on jo äärimäisen noloa koko Suomen poliittiselle järjestelmälle - ja hänelle itselleen.

Halosen imago mukavana muumimammana on kyllä tullut jo ajat sitten tiensä päähän. Parempi mielikuva olisi vaikka satuhahmo Eulaalia Kenkkunen.

Päiv. dos.
Jorma Ojos